Digijelpparit tuovat avun kotiin

 

Jarno Limnéll kirjoitti 17.9.2019 Kalevassa Digitaidot kuuluvat kaikille – myös vanhemmille, ajankohtaisesta aiheesta miten turvataan myös ikäihmisten digitaidot.

Caritas-Säätiössä olemme huomanneet, että ikäihmisten suhtautuminen digitalisaatioon vaihtelee. Osa käyttää älylaitteita päivittäin, osa tuntee pelkoa tai kokee olevansa pakotettu digioppimiseen, osa ei halua opetella digitaitoja.

Ikäteknologiakeskuksen ja Sosped-Säätiön selvityksen tulokset vuodelta 2019 ovat samansuuntaisia. Tärkeää on, kuten Jarno Limnéll kirjoitti, ”valistuksella motivoituminen ja koulutuksella sekä harjoittelulla oppiminen”.

Digitaidot ovat kaikille suomalaisille kuuluvia kansalaistaitoja ja niiden opastamiseen tarvitaan monia tahoja. Caritas-Säätiön DigiJelppari-hankkeen kautta (2019–2021) parannamme ikäihmisten digitaitoja ja sitä kautta hyvinvointia ja toimijuutta omassa arjessa sekä yhteiskunnassa.

DigiJelppari-hankkeen tavoitteena on löytää niin digiopastusta tarvitsevia ikäihmisiä kuin vapaaehtoisia digiopastajia. DigiJelpparitoiminta tarjoaa oululaisille yli 65-vuotiaille digiopastusta heidän omassa kodissaan, heidän omilla laitteillaan 1–5 kertaa.

Opastus voi olla esimerkiksi nettiajanvarauksen tai uusien yhteydenpitomahdollisuuksien oppimista Skype-yhteyden tai some-kanavien kautta. Maksutonta digiopastusta antavat vapaaehtoiset digiopastajat eli digijelpparit. Opastuksen lähtökohta on aina kunkin opastettavan ikäihmisen oma yksilöllinen tarve.

“Oma koti ja omat laitteet luovat turvalliset ja tutut puitteet uusien digitaitojen oppimiselle omassa tahdissa.”

DigiJelppari-hankkeessa lähdemme siitä, että ikäihmisten positiivinen suhtautuminen digitalisuuteen ja -osaamiseen edellyttää asiatietoa, sopivia laitteita, rohkaisua, yksilöllistä opastusta sekä tietoa siitä, miten digiosaaminen helpottaisi ikäihmisten arkea. Ikäihmisen oma halu oppia on avainasemassa siinä, että digiosaaminen tulee osaksi arkea. Tärkeää on myös muistaa, että oppiminen tapahtuu aina pienin askelin kohti kokonaisuutta.

Oulussa ei tällä hetkellä ole muita tahoja, jotka antaisivat systemaattisesti digiopastusta ikäihmisen kotona. Ryhmä- ja yksilöopastusta kodin ulkopuolella on tarjolla muun muassa eläkejärjestöjen ja kirjaston digitalkkareiden kautta. Näiden toimintamuotojen ulkopuolelle jäävät kuitenkin ne, joilla ei ole perusdigitaitoja, jotka ovat taidot unohtaneet tai eivät uskalla niitä itsenäisesti käyttää. On myös ikäihmisiä, jotka eivät pysty tai uskalla lähteä kodin ulkopuoliseen opastukseen.

Monenlaisia opastusmuotoja tarvitaan, jotta kaikille löytyisi paras vaihtoehto opetella digitaitoja. Ikäihmisille, joilta perustaidot puuttuvat tai ovat unohtuneet, opastus kotona alentaa kynnystä ryhtyä opettelemaan uusia taitoja. Oma koti ja omat laitteet luovat turvalliset ja tutut puitteet uusien digitaitojen oppimiselle omassa tahdissa. Kotona tapahtuvan yksilöopastuksen jälkeen on helpompi osallistua ryhmäopastukseen.

DigiJelpparitoiminnassa opastus on aina yksilöllistä ja tekijöidensä näköistä. Tärkeintä on, että ikäihminen saa opastuksen kautta itselleen uusia arjen digitaitoja!

Matleena Keränen
projektikoordinaattori
DigiJelppari-hanke

Kirjoitus julkaistu Kalevassa 20.9.