Itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelma selkeyttää ja yhdenmukaistaa toimintaa

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta edellyttää, että asiakkaalle tehdään itsemääräämisoikeuden (IMO) tukemissuunnitelma. Käynnistimme IMO-teeman ympärille tänä syksynä Caritaksessa projektin, jolla halusimme edistää niin työntekijöidemme osaamista aiheesta kuin asiakkaidemme tietoisuutta omista oikeuksistaan. Vammais- tai vanhuspalveluissa IMO-suunnitelmaa ei vielä lakisääteisesti edellytetä. Osana Diakonissalaitoksen vastuullisuusohjelmaa olemme kuitenkin halunneet tuoda asiakkaidemme ääntä paremmin kuuluviin, minkä johdosta Caritaksessa tarjottiin mahdollisuutta IMO-suunnitelman laatimiseen myös muille asiakkaillemme. Projektia johti itsemääräämisoikeuden asiantuntija Mirikle Nousiainen Rinnekodilta. Ajatuksia IMO-suunnitelman laatimisesta ja sen laajentamisesta kertovat palveluesimiehemme Elina Ahvenlampi, Hanna Panuma ja Mia Saxholm sekä tietenkin asiakkaamme.

 

Tuttu ja osaava henkilökunta mahdollistaa asiakkaan näköisen IMO-suunnitelman

Caritaksen henkilökunta näkee IMO-suunnitelman olevan selkeyttävä tekijä, jolla voidaan yhdenmukaistaa asiakkaan kanssa toimimista. Suunnitelma tarjoaa raamit ja tavat toimia, sekä arvostaa asiakkaan yksilöllisyyttä, omia haluja ja arvoja. Suunnitelma voi myös tasa-arvoistaa; asiakkaan tahto on silloin mustaa valkoisella, eikä vain ajatuksen tasolla itse kullakin.

Sosiaalialan palveluyksiköissä itsemääräämisoikeuden tukeminen edellyttää, että henkilökunta on hyvin koulutettua ja omaa tietoa lainsäädännön lisäksi myös käytännön keinoista. Kaikkien osapuolien mahdollisuus tuoda esiin ajatuksiaan ja kokemuksiaan avoimesti on ensiarvoisen tärkeää toiminnan arvioimiselle ja kehittämiselle. Itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita on hyvä pohtia ääneen säännöllisesti yhdessä, koska toisinaan emme edes tiedosta, että tutussa ja arkisessa toiminnassa saatamme rajoittaa asiakasta huomaamattamme.

Asiakkaiden osallistaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa, koska aina työntekijä ei voi varmuudella tietää, ymmärtääkö asiakas aiheesta riittävästi. Kaikkien asiakkaiden kanssa ei kommunikoida sanoin, vaan käytössä on vaihtoehtoisia puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä Ilmaisu elein tämän aiheen kohdalla on helposti hyvin tulkinnanvaraista. Niinpä näissä tilanteissa merkittävimmissä roolissa onkin tuttu henkilökunta, jolla on pitkältä aikaa näkemystä ja kokemusta asiakkaan historiasta, toiveista, mielihaluista ja tottumuksista. Kuitenkin henkilökunnalla on kirkkaana oltava mielessä se, että suunnitelma on aina asiakkaan näköinen, ei työntekijöiden mielikuva tai toive. Henkilökunnalla on myös tärkeä rooli tuoda asiakkaalle uusiakin vaihtoehtoja, jotta asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat.

Vaikka asiakas pystyisi itse kertomaan toiveistaan ja ajatuksistaan, on tärkeää kiinnittää huomioita tapaan, jolla asioista puhutaan, jotta lopputulos on totuudenmukainen: asiakkaalle ei tarjota kysymystä/asiaa niin, että se on millään tapaa johdatteleva.

 

Hyvä ja tarpeellinen projekti sai positiivista palautetta

IMO-suunnitelman rakenne koettiin työntekijöidemme keskuudessa hyvänä ja siihen tehdyt sisällölliset ohjeet koettiin työtä helpottavina. IMO-suunnitelmassa lopulta kyse on ennen kaikkea työkalusta, jolla edistetään laadukasta hoitoa ja itsemääräämisoikeuden toteutumista.

“Itsemääräämisoikeuden ympärille saa luotua hyviä ohjauskeskusteluja. Onko esimerkiksi asiakkaan jatkuvaan herkutteluun puuttuminen rajoittamista vai ohjaamista? Kysymyksiin ei aina ole valmiina yksinkertaisia vastauksia”, asiantuntijat opastavat.

Kokemukset IMO-suunnitelman teosta ovat olleet myös asiakkaidemme puolelta hyviä. Asiakkaamme pohtivat mielellään omia rajoituksiaan ja toivat keskusteluissa myös itse esiin niiden tärkeyden. Toisinaan asiakkaat eivät olleet tietoisia, kuinka jokin voidaan nähdä rajoittavana toimenpiteenä. Myös ikäihmisille IMO-suunnitelma tarjosi lisää mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään myös sen loppuvaiheen osalta, mitä pidettiin arvokkaana.

Projektin alullepanijan näkökulmasta itsemääräämisoikeuden asiantuntija Mirikle Nousiainen on ollut iloinen ja ylpeä siitä, kuinka ennakkoluulottomasti Caritaksella on projektiin heittäydytty. Tästä on hyvä jatkaa!

Projektia johti Mirikle Nousiainen, joka toimii itsemäärämisoikeuden asiantuntijana Rinnekodilla ja Caritaksessa.